Ihanaa äitienpäivää vielä kaikille äidille! <3
Meillä oli teknisiä ongelmia täällä kotona, tietokone ei tahtonut toimia, mutta nyt taas kone pelittää.
Pitkän tauon jälkeen on todella vaikeaa aloittaa mitään, oli kyse mistä tahansa. Kirjoittaminen on se ehkä kaikkein haasteellisin itselleni. Lauseet joita olen kirjoittamassa häviää päästä, kuin tuhka tuleen, enkä saa kirjoitettua yhtäkään järkevää lausetta. Mutta eiköhän tämä tästä taas ala sujumaan.
Me ollaan ulkoiltu, laitettu mummin asuntoa myyntikuntoon, laitettu meidän kotia uuteen järjestykseen, suunniteltu pientä remonttia, niin ja vietetty lasten synttäreitä. Tuntuu, että meillä tapahtuu koko ajan jotain, aina vaan. Tänään viimeksi sanoin äidilleni, ettei meillä tunnu olevan rauhallista aikaa, vaan koko ajan on monta rautaa tulessa.
Joacim on edelleen hyvin hymyileväinen ja hyvin ehtivä pieni yksi vuotias miehenalku. Poika viihtyy ulkona todella hyvin ja on utelias ja kokeilunhaluinen. Joksu ei vielä ole sanonut sanaakaan, höpöttelee kyllä omaa kieltään, eikä poika vielä kävele ilman tukea. Osaamista olisi, mutta jätkänpätkä ei vain viitsi, kaksi-kolme askelta ilman tukea otettaan silloin tällöin, mutta muuten ei.
Bellalla menee voimistelussa hienosti, paljon esiintymisiä ollut ja kaksi voimistelu asemaa. Mitaleita löytyy jo kolme, niitä Isabel aina esittelee ylpeänä kaikille. Vielä olisi kaksí esiintymistä ennen kesävoikkaa ja kesälomaa.
Tänään äitikin pääsi mukaan treeneihin, kun valmentajat päätti pitää äitienpäivävoikan. Mulla oli ihan super kivaa. Leikittiin hippaa ja harjoiteltiin ojennuksia sun muita, kisailtiin leikkimielisesti viestissä, venyteltiin ja lopuksi tytöt esiintyi ohjelmallaan meille. Ainoa miinus oli se, että treenien jälkeen kaipuu tanssitunneille vaan kasvoi. Tahtoo.
Loppupäivä vietettiin mun äidin luona syöden ja löllöten sohvalla.
-Tia
ps. Niin, onhan meille tullut myös perheenlisäystä, mutta siitä vähän myöhemmin. ;)
