JOKSU VASTAA

1. Mitä äitisi aina sanoo sinulle?
-ööö... Pitää siivota
*Hmm... Se voi olla

2.Mikä tekee äidin onnelliseksi?
- On kiltti
*Voi kyllä!

3. Mikä tekee äidin surulliseksi?
- Ei ole iloinen
*Voi sen asian noinkin ilmaista

4. Miten äiti saa sinut nauramaan?
- Kivoilla jutuilla
* Ja kutittamalla

5. Millainen äitisi oli lapsena?
- En tiedä

6. Kuinka vanha äitisi on?
- 889
*ohhoh, en tiennyt että olen niin vanha

7. Kuinka pitkä äitisi on?
- 65cm
*hmmm ei ehkä ihan. 168cm ehkä?

8. Mikä on äitisi lempipuuhaa?
- Leikkiä
*Riippuu ihan leikistä

9. Mitä äitisi tekee, kun et ole itse paikalla?
- Ööö... Kattoo tv:tä
*Teen mä sitäkin joskus

10. Jos äidistäsi tulisi kuuluisa, niin miksiköhän?
- Presidentti
*Okei? Luulen ettei musta kovin hyvä pressa tulisi

11. Missä äitisi on tosi hyvä?
- Kirjottamisessa

12. Missä ei hyvä ollenkaan?
-  Töissä
*Kiitos rakas <3

13. Mitä äitisi tekee työkseen?
- Äiti hoitaa mummoja
* Totta

14. Mikä on äitisi lempiruokaa?
- Pizza
* Ei ehkä kuitenkaan

15. Miksi olet ylpeä äidistäsi?
- Siksi
* <3

16. Jos äitisi olisi joku sarjakuvahahmo, kuka hän olisi?
- Iines-ankka
*No juu, voisin olla vaikka minnihiirikin 

17. Mitä sinä ja äitisi teette yhdessä?
- Leikitään

18. Mitä samaa on sinussa ja äidissäsi?
- En tiiä sitä


19. Mitä eroa teissä on?
- En sitäkään tiedä
*No höh

20. Mistä tiedät, että äitisi rakastaa sinua?
- On kiva ja kiltti
*Ihana <3

21. Mikä on äitisi lempipaikka minne mennä?
- Kauppaan
*Hahaha, ehkä ei nyt kuitenkaan

-Tia & Joksu

TULEVAISUUS?!

Miltä tulevaisuus näyttää? Miltä mä haluaisin sen näyttävän?

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tulevaisuus on tätä samaa mitä nytkin. Töitä, kotia, lasten harrastuksia. Perus ruuhkavuodet.

Mä haluaisin ehkä opiskella vielä lisää, mutta en mä oikein tiedä mitä, milloin ja onko mulla edes rahkeita lähteä ammattikorkeakouluun opiskelemaan. Mä olen jo yläasteikäisestä lähtien halunnut kätilöksi, eikä se haave ole mihinkään hävinnyt, päinvastoin. Mutta onko kätilöille töitä? Ja toisaalta, en ehkä sinne synnytysosastolle halua töihin, koska ei musta ole tekemään yövuoroa, kun ihan perus aamu-iltavuorojen sovittaminen rytmiin on hankalaa. Tuntuu ettei vuorotyö sovi mulle. Kätilö voisi työskennellä vaikka vastasyntyneiden osastolla, mutta sielläkin tehdään vuorotyötä. Ainoa mitä mä olen vakavasti harkinnut on neuvolatädin ura, normaalia 8-16 työaika, on niitä vauvoja, odottavia äitejä ja plussana vähän isompia lapsia. Eli periaatteessa riittäisi kun opiskelisi terveydenhoitajaksi, mutta sitten jää kokematta kaikki kätilöjutut.
Olen mä ihan miettinyt useampaankin kertaa, että onkohan sosiaali- ja terveysala sittenkään se mun lopunelämän juttu. Mä tykkään kyllä hoitajan työstä, sekä kaikesta siitä mitä siihen liittyy ja haluan kehittyä hoitajana. Mutta kuitenkin, jaksanko tehdä sitä eläkeikään asti lähihoitajana? Tai jaksanko tehdä sitä edes terkkarina tai kätilönä? Vaikeita asioita. Joskus olisi kiva kurkistaa vaikka kymmenen vuoden päähän ja sieltä nähdä missä on töissä ja mitä tekee. En mä muuta haluaisi kurkistaa.

Me asutaan tällä hetkellä 60 neliöisessä kaksiossa jossa on oma pieni piha ja sauna. Sijainti mitä mahtavin meille, ovesta suoraan metsään ja keskustaan ei ole liian pitkä matka. Lapset ovat rakastuneet myös alueeseen, meistä ei oikeastaan kukaan haluaisi pois sieltä, mutta....
Neliöitä ja huoneita tarvittaisiin hieman lisää. Molemmat lapset vaativat omaa huonetta ja olisihan se ihan kiva jos mulla ja Tonyllä olisi ihan oikea makuuhuone.  Meillä siis lapset jakavat ainoan makuuhuoneen ja minä ja Tony nukutaan olohuoneessa.
Sen päätöksen me ollaan Tonyn kanssa tehty, että mihinkään ei muuteta ennenkun on taloudellisesti mahdollista saada just se mitä me halutaan ja tarvitaan. Näillä näkymin saadaan asua vielä vuosia samassa asunnossa, heh.
Miksi tälläinen suunnitelma? No koska mä en voi kuvitella tällä hetkellä että muuttaisin koskaan takaisin kerrostaloon ja oikeastaan Keravalla ei ole kaupungin asunnoissa mitään hyviä vaihtoehtoja. On rivareita, mutta niissä ei ole saunaa, loput on kerrostaloja, hyi. Asutaan nyt ns. luhtitalossa, jossa on neljä asuntoa per talo. Rivitalo neliö olisi kiva, jos sieltä löytyisi sopiva ja suojaisa piha, sauna ja mielellään kodinhoitohuone. Omakotitalo olisi unelmien täyttymys, mutta pyritään nyt olemaan edes vähän realistisia.

Millaisia haaveita tai unelmia teillä on?

-Tia

5-VUOTIAS

Joksu on nyt 5v 5kk. Erittäin toimelias ja iloinen poika, jolla löytyy omaa tahtoa enemmän kuin laki sallii. Luonteeltaan Joacim on herkkä, ajoittain ujo, mutta samalla rohkea. Itsesuojeluvaisto Joacimilla on tiettyihin asioihin erittäin korkea, kuten pyöräily ja uinti. Joksu tykkää halia, istua sylissä ja pusutella. Joacimin lempileikkeihin tällä hetkellä kuuluu kotileikit ja pikku legot. Välillä Joacim intoutuu harjoittelemaan pianolla soittamista. Huonoiksi tavoiksi voisi sanoa halun katsoa tv:tä ja olla puhelimella pelaamassa. Näitä kahta asiaa ollaan Tonyn kanssa pyritty kitkemään pois, joskus siinä onnistuu ja joskus ei, poika kun osaa keksiä melkein aina keinon saada tahtonsa läpi.  Kyllä meillä vanhemmilla on hieman petrattavaa tässä asiassa, myönnän sen.

Keväällä käytiin neuvolassa ja siellä kaikki niinkuin pitää. Puhuttiin paljon siitä kuinka poika on siirtynyt omasta sängystä nukkumaan äidin ja isin väliin, eikä enään millään oma sänky enää kelpaa. Neuvolassa ei oltu asiasta huolissaan, vaan sanottiin, että on ihan normaalia, joskus lapset vaan "taantuu" ja kaipaa enemmän läheisyyttä.

  16.4.2018

Paino: 21,3 (20,3)

Pituus; 114,1 (107)

Pipo: 53 (52,7)

"Ihastuttava 5v poika neuvolassa. Tekee tehtävät taidokkaasti. Hyvät motoriset taidot. Puhe kehittynyt, puh.terapia käynnissä. Tulee kivaan vuorovaikutukseen"

 Joacimillä on todettu puheen kehityksen viivästymä ja sen vuoksi Joksu sanoi ensimmäisen selkeän sanan vasta neljä vuotiaana. Ollaan juostu puheterapiassa ensin ihan omalla terveysasemalla ja sen jälkeen saatiin lähete foniatriaan, josta saatiin diagnoosi. Foniatrin jälkeen alkoi kelan maksama yksityinen puheterapia, joka käy kerran viikossa päikyssä aina torstaisin. Joksulla on ollut sama puheterapeutti jo yli vuoden ja jatkuu taas ensi kevääseen saakka. Keväällä tai kesällä käydään taas foniatriassa seuranta käynnillä ja katsotaan uudelleen onko tarvetta jatkaa puheterapiaa vai ei. Mitään varsinaista syytä ei Joacimin puheen kehityksen viivästymään ole keksitty. Mutta pääasia on, että puhe on kehittynyt kuitenkin. Edelleen joudutaan olemaan tulkkina vieraammille ihmisille ja ajoittain joutuu itse miettimään todella kovasti, mitä poika tarkoittaa, kuitenkin ollaan todella hyvin pärjätty. Alkuun käytimme tukiviittomia apuna, tai siis opetettiin Joacimille joillekkin sanoille viittomat joiden avulla hän pystyi kommunikoimaan. Vesi, jano, äiti, isi, pissahätä, joitakin värejä, istu, keinua, porkkana ja leipä, oli uiseimmiten käytettyjä viittomia. Muitakin opeteltiin, mutta kun viittomat jäi vähälle käytölle, niin eipä niitä enää muista.

Poika aloitti päiväkodin nyt elokuussa, sitä ennen Joksu on ollut ihanalla perhepäivähoitajalla. Meitä harmitti kovasti siirtää Joacim pois pph:lta, mutta hän kaipasi ikäisiään kavereita ja monet tahot suosittelivat pojan siirtoa päiväkotiin harjoittelemaan eskarin alkua ja isossa ryhmässä toimimista. 

Päiväkodissa Joksu on viihtynyt erittäin hyvin. On saanut paljon uusia kavereita, koskaan ei ole vielä harmitellut päikkyyn lähtöä, mutta harmittelee paljon, kun äiti tai isi hakee päikystä pois.

Joacim harrastaa nyt telinevoimistelua kerran viikossa ja silloin tällöin käydään muksunujussa, lisäksi nyt syksyllä on alkamassa jalkapallokerho, jonka vuoksi varmaankin muksunuju jää vähän vähemmälle, ettei tule liikaa harrastuskertoja viikkoon. Mun mielestä lapsella saa ja kuuluukin olla harrastuksia, kunhan harrastukset pysyy kohtuudessa. Viisivuotias ei ehkä tarvitsisi kahta eri lajia harrastaa, mutta poika itse halusi jalkapallon telinevoimistelun lisäksi. Joacim on tykännyt todella paljon käydä voimistelemassa, kun saa kiipeillä ja temppuilla. Välillä tuntuu ohjeiden noudattaminen ja keskittyminen herpaantua, mutta se kuuluu vielä asiaan.

-Tia

Paluu töihin

Heimoi vaan!

Olin melkein vuoden poissa töistä uupumuksen vuoksi. En edelleenkään koe olevani täysin työkuntoinen, joten työkokeiluna aloittaminen tuntuu mulle sopivalta vaihtoehdolta.

Aloitin työt ensin 5h neljänä päivänä viikossa, mutta se ei oikein tuntunut fiksulta vaihtoehdolta. Tuntui että työpäivä jäi kesken ja kolmen päivän putket tuntui aluksi liian raskailta, vaikka tein vain viittä tuntia. Pohdin erilaisia vaihtoehtoja ja kokeilin yhden päivän tehdä 7h ja se meni ihan hyvin, joten siirryin tekemään 7h kolmena päivänä viikossa. Tämä ratkaisu on tuntunut hyvältä, kun on saanut jokaisen työpäivän jälkeen pitää vapaapäivän.

Nyt on tullut oltua kuukausi töissä pitkän sairausloman jälkeen.  Kuukauteen on mahtunut aika paljon hyviä ja huonoja päiviä töissä, niinkuin varmasti kaikilla joskus. Kertaalleen olen lähtenyt kesken päivää pois, kun töiden tekeminen tuntui aivan mahdottomalta, muutoin olen sinnitellyt joka työvuoron loppuun saakka. Joskus on töiden jälkeen niin sanottu "voittajafiilis", mutta aika monena päivänä tuntuu, että voisin nukkua viikon.

Töiden jälkeen harvemmin riittää energiaa mihinkään ylimääräiseen, aika menee päiväuniin ja pakollisiin kotitöihin. Vapaapäivinä yritän saada jotain pientä aikaiseksi, kuten pyykinpesua ja pientä järjestelyä. Huomaan kuitenkin melko usein, että edellinen työpäivä on ottanut veronsa ja usein nukahdan, jos hetkeksikin menen sängylle makoilemaan ja ajattelen "ihan kohta mä meen tyhjentämään tiskikoneen". Ja ongelma on se, että en tykkää nukkua päiväunia, varsinkaan jos seuraavana päivänä on töitä, koska herätyskello soi viideltä. Aina ei vain mahda mitään!

Ja nukkuminen! Äää... Olisi kiva joskus nukkua vähän pidempää kuin 3h. No mutta siitä vähän myöhemmin!

-Tia

Beltsi vastaa

1. Mitä äitisi aina sanoo sinulle?

-Emmä tiiä

*Hmm... Olipa hassu vastaus

2.Mikä tekee äidin onnelliseksi?

- Kun siivoaa huoneen

*Voi kyllä!

3. Mikä tekee äidin surulliseksi?

- Jos ei ole siivonnut huonetta, tai jos saa huonon torkkarin, tai huonon jonkun jutun tai huonon kokeen

*No ehkä nuo ei ihan ole ne asiat, mitkä tekee mut surulliseksi

4. Miten äiti saa sinut nauramaan?

- Kutittamalla

*Ajattelin että tähän olisi sanonut "tyhmillä vitseillä"

5. Millainen äitisi oli lapsena?

- Äiti ei ole paljon puhunut siitä

*Se voi olla totta, heh!

6. Kuinka vanha äitisi on?

- 28

*Katohan, meni oikein

7. Kuinka pitkä äitisi on?

- 160-170cm

*hmmm. 168cm ehkä?

8. Mikä on äitisi lempipuuhaa?

- Ööö.... Nukkuminen

*Voisihan se ollakin, jos saisi nukuttua

9. Mitä äitisi tekee, kun et ole itse paikalla?

- Miten mä voin tietää?!

*Nukun.... tai katson tubevideoita tai vaan olen! Hih.

10. Jos äidistäsi tulisi kuuluisa, niin miksiköhän?

- Kuuluisa bloggaaja tai youtubettaja, koska äiti on niissä tosi hyvä

11. Missä äitisi on tosi hyvä?

- Äiti auttaa jossain aineissa, kunhan osaa niitä tarpeeksi. Ja äiti on hyvä äiti

*ooooi <3

12. Missä ei hyvä ollenkaan?

- öööö.... Äiti ei ole kovin hyvä tossa matikassa tai enkussa

*Kiitos rakas <3

13. Mitä äitisi tekee työkseen?

- On lähihoitaja

*No joo, nimike ainakin oikein

14. Mikä on äitisi lempiruokaa?

- En tiiä

*hmm... Varmaan kana-halloumsalaatti

15. Miksi olet ylpeä äidistäsi?

- Koska äiti on maailman paras äiti

*oooi <3, kohta tulee ihan itku

16. Jos äitisi olisi joku sarjakuvahahmo, kuka hän olisi?

- Ronja Ryövärintyttärestä Loviisa

*Okei? Mä en muista yhtään kuka se oli, heh!

17. Mitä sinä ja äitisi teette yhdessä?

- Blogataan

18. Mitä samaa on sinussa ja äidissäsi?

- En ole varma

*No samanlaiset kasvojen piirteet ja silmien vöri

19. Mitä eroa teissä on?

- Ikäero

*Hahahah, tää oli hyvä!

20. Mistä tiedät, että äitisi rakastaa sinua?

- Koska se sanoo niin

*Ihana <3

21. Mikä on äitisi lempipaikka minne mennä?

- Äidin lempipaikka on Espanja

*No jaa, kyllä mun lempi paikka taitaa kuitenkin olla ihan koti. :)

-Tia & Beltsi

Summer bucket list - Kuinka kävi?

Kesäkuun alussa tehtiin pienet listat, mitä haluamme tehdä kesän aikana. Tai siis mitkä asiat pitää tehdä kesän aikana. Aikaa meillä oli tehtävien suorittamiseen kesäkuusta elokuun loppuun saakka. Aluksi sovittiin, että otetaan joku rangaistus käyttöön jokaisesta kohdasta, jota ei tehnyt kesän aikana, mutta me ei keksitty mitään fiksua rangaistusta. Nyt katsotaan kuka voitti ja kuka hävisi.

Beltsi

1. Opettele uusi voimisteluliike

2. Maista uutuus jäätelöä / Popcorn torni jäätelö

3. Lue yksi kirja / Kepler 62 kolmonen

4. Keksi esitys

5. Käy huvipuistossa /Tykkimäki ja Linnanmäki

6. Käy kirjastossa / Kerava ja Lapinjärvi

7. Opettele kutomaan

5/7

Tia

1. Lue viisi kirjaa / Luin yhden ja aloitin toista, lasketaanko se?
2. Kävele 50km / Kävelin, ainakin PokemonGo:n mukaan, heh
3. Jatka blogin pitämistä / No nyt jatkan, mutta siitä ei vissiin saa pistettä?
4. Siivoa kaapit / Oman kaapin siivosin syyskuun puolessa välissä
5. Kirjoita kiitollisuuspäiväkirjaa / Plah, oli vähän tylsä tehtävä

1/5

Tony

1. Kävele 100km / Kävelin aktiivisuusrannekkeen mukaan n. 300km

2. Laihduta 10kg / Yhtään en laihtunut, mistähän lie johtuu?

3. Syö jotain uutta ruokaa / Söin kesällä hevosta, nyt hirnun entistä kovempaa

4. Käy merellä kalassa / Laiskuus taisi iskeä, olisi pitänyt herätä niin aikaisin

5. Pidä viikon some tauko / Unohdin koko bucket list:in

2/5

Ei nyt ihan putkeen mennyt! Beltsillä meni vähän paremmin kun mulla tai Tonyllä. Ei kai siinä, ensi kesänä uudelleen. Ensi vuonna voisi tehdä niin, että pitää suorittaa toisen tekemä lista? Ja silloin kyllä otetaan rangaistus käyttöön!

-Tia