sunnuntai 23. syyskuuta 2018

5-VUOTIAS

Joksu on nyt 5v 5kk. Erittäin toimelias ja iloinen poika, jolla löytyy omaa tahtoa enemmän kuin laki sallii. Luonteeltaan Joacim on herkkä, ajoittain ujo, mutta samalla rohkea. Itsesuojeluvaisto Joacimilla on tiettyihin asioihin erittäin korkea, kuten pyöräily ja uinti. Joksu tykkää halia, istua sylissä ja pusutella. Joacimin lempileikkeihin tällä hetkellä kuuluu kotileikit ja pikku legot. Välillä Joacim intoutuu harjoittelemaan pianolla soittamista. Huonoiksi tavoiksi voisi sanoa halun katsoa tv:tä ja olla puhelimella pelaamassa. Näitä kahta asiaa ollaan Tonyn kanssa pyritty kitkemään pois, joskus siinä onnistuu ja joskus ei, poika kun osaa keksiä melkein aina keinon saada tahtonsa läpi.  Kyllä meillä vanhemmilla on hieman petrattavaa tässä asiassa, myönnän sen.





Keväällä käytiin neuvolassa ja siellä kaikki niinkuin pitää. Puhuttiin paljon siitä kuinka poika on siirtynyt omasta sängystä nukkumaan äidin ja isin väliin, eikä enään millään oma sänky enää kelpaa. Neuvolassa ei oltu asiasta huolissaan, vaan sanottiin, että on ihan normaalia, joskus lapset vaan "taantuu" ja kaipaa enemmän läheisyyttä.

  16.4.2018

Paino: 21,3 (20,3)

Pituus; 114,1 (107)

Pipo: 53 (52,7)

"Ihastuttava 5v poika neuvolassa. Tekee tehtävät taidokkaasti. Hyvät motoriset taidot. Puhe kehittynyt, puh.terapia käynnissä. Tulee kivaan vuorovaikutukseen"


 Joacimillä on todettu puheen kehityksen viivästymä ja sen vuoksi Joksu sanoi ensimmäisen selkeän sanan vasta neljä vuotiaana. Ollaan juostu puheterapiassa ensin ihan omalla terveysasemalla ja sen jälkeen saatiin lähete foniatriaan, josta saatiin diagnoosi. Foniatrin jälkeen alkoi kelan maksama yksityinen puheterapia, joka käy kerran viikossa päikyssä aina torstaisin. Joksulla on ollut sama puheterapeutti jo yli vuoden ja jatkuu taas ensi kevääseen saakka. Keväällä tai kesällä käydään taas foniatriassa seuranta käynnillä ja katsotaan uudelleen onko tarvetta jatkaa puheterapiaa vai ei. Mitään varsinaista syytä ei Joacimin puheen kehityksen viivästymään ole keksitty. Mutta pääasia on, että puhe on kehittynyt kuitenkin. Edelleen joudutaan olemaan tulkkina vieraammille ihmisille ja ajoittain joutuu itse miettimään todella kovasti, mitä poika tarkoittaa, kuitenkin ollaan todella hyvin pärjätty. Alkuun käytimme tukiviittomia apuna, tai siis opetettiin Joacimille joillekkin sanoille viittomat joiden avulla hän pystyi kommunikoimaan. Vesi, jano, äiti, isi, pissahätä, joitakin värejä, istu, keinua, porkkana ja leipä, oli uiseimmiten käytettyjä viittomia. Muitakin opeteltiin, mutta kun viittomat jäi vähälle käytölle, niin eipä niitä enää muista.



Poika aloitti päiväkodin nyt elokuussa, sitä ennen Joksu on ollut ihanalla perhepäivähoitajalla. Meitä harmitti kovasti siirtää Joacim pois pph:lta, mutta hän kaipasi ikäisiään kavereita ja monet tahot suosittelivat pojan siirtoa päiväkotiin harjoittelemaan eskarin alkua ja isossa ryhmässä toimimista. 
Päiväkodissa Joksu on viihtynyt erittäin hyvin. On saanut paljon uusia kavereita, koskaan ei ole vielä harmitellut päikkyyn lähtöä, mutta harmittelee paljon, kun äiti tai isi hakee päikystä pois.

Joacim harrastaa nyt telinevoimistelua kerran viikossa ja silloin tällöin käydään muksunujussa, lisäksi nyt syksyllä on alkamassa jalkapallokerho, jonka vuoksi varmaankin muksunuju jää vähän vähemmälle, ettei tule liikaa harrastuskertoja viikkoon. Mun mielestä lapsella saa ja kuuluukin olla harrastuksia, kunhan harrastukset pysyy kohtuudessa. Viisivuotias ei ehkä tarvitsisi kahta eri lajia harrastaa, mutta poika itse halusi jalkapallon telinevoimistelun lisäksi. Joacim on tykännyt todella paljon käydä voimistelemassa, kun saa kiipeillä ja temppuilla. Välillä tuntuu ohjeiden noudattaminen ja keskittyminen herpaantua, mutta se kuuluu vielä asiaan.





-Tia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti