torstai 20. syyskuuta 2018

Paluu töihin

Heimoi vaan!

Olin melkein vuoden poissa töistä uupumuksen vuoksi. En edelleenkään koe olevani täysin työkuntoinen, joten työkokeiluna aloittaminen tuntuu mulle sopivalta vaihtoehdolta.
Aloitin työt ensin 5h neljänä päivänä viikossa, mutta se ei oikein tuntunut fiksulta vaihtoehdolta. Tuntui että työpäivä jäi kesken ja kolmen päivän putket tuntui aluksi liian raskailta, vaikka tein vain viittä tuntia. Pohdin erilaisia vaihtoehtoja ja kokeilin yhden päivän tehdä 7h ja se meni ihan hyvin, joten siirryin tekemään 7h kolmena päivänä viikossa. Tämä ratkaisu on tuntunut hyvältä, kun on saanut jokaisen työpäivän jälkeen pitää vapaapäivän.




Nyt on tullut oltua kuukausi töissä pitkän sairausloman jälkeen.  Kuukauteen on mahtunut aika paljon hyviä ja huonoja päiviä töissä, niinkuin varmasti kaikilla joskus. Kertaalleen olen lähtenyt kesken päivää pois, kun töiden tekeminen tuntui aivan mahdottomalta, muutoin olen sinnitellyt joka työvuoron loppuun saakka. Joskus on töiden jälkeen niin sanottu "voittajafiilis", mutta aika monena päivänä tuntuu, että voisin nukkua viikon.

Töiden jälkeen harvemmin riittää energiaa mihinkään ylimääräiseen, aika menee päiväuniin ja pakollisiin kotitöihin. Vapaapäivinä yritän saada jotain pientä aikaiseksi, kuten pyykinpesua ja pientä järjestelyä. Huomaan kuitenkin melko usein, että edellinen työpäivä on ottanut veronsa ja usein nukahdan, jos hetkeksikin menen sängylle makoilemaan ja ajattelen "ihan kohta mä meen tyhjentämään tiskikoneen". Ja ongelma on se, että en tykkää nukkua päiväunia, varsinkaan jos seuraavana päivänä on töitä, koska herätyskello soi viideltä. Aina ei vain mahda mitään!



Ja nukkuminen! Äää... Olisi kiva joskus nukkua vähän pidempää kuin 3h. No mutta siitä vähän myöhemmin!


-Tia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti