Haluan jo....

.... nyt tositositosi kovasti tällaisen

Rv 21

Rv 22

Rv 26

Rv 28

Rv 31

Rv 35

Rv 38

Kuvat ovat Bellan odotuksesta!

-Tia

Ja taas

Minkä takia tämä blogin pitäminen tuntuu musta jotenkin tosi vaikealta välillä? Silloin kun sitä ei ole sitä kaipaa ja ideoita olisi vaikka muille jakaa ja silloin kun se on niin pää lyö tyhjää ja ei saa mitään aikaiseksi. Mulla on siis ollut aikaiseimminkin blogi mutta sen jatkaminen tuntui todella tyhmältä kun se kuului "entiseen elämään".

Mutta siis, olen taas sairauslomalla, jippii, nyt vaan selän takia. En ymmärrä ihmisiä jotka hakee sairauslomaa huvikseen, tää on ihan törkeän tylsää. Mitä mäkin olen tänään olen tehnyt? Pessyt pyykkiä, tyhjännyt tiskikoneen, lukenut kirjaa ja istunut koneella.

Kyllä sitä varmaan tekemistä keksisi, ellei olisi pienen pientä rajoitetta kuin tajuton selkäsärky. Ja onhan toi pyykinpesu ihan hyödyllistä kun alkaa olemaan taas neidillä kaikki vaatteet likaisena.

Mikähän tuossa pyykinpesussakin on niin suuri ongelma meillä, miksi sitä pyykkiä ei voi pestä aina silloin kun saa koneen täyteen? Ei kun meillä pestään aina niin että vaatteet loppuu kesken ja sitten vasta mennään pyykille, ja sillon kanssa pestään sellainen 4 koneellista päivässä. (näin vähän kärjistettynä asiaa :D )

"Metsäretkellä"

Pienin ja isoin

Inkkarimaja

Ozzy-possu

Huomatkaa hieno tyyli :D

Ei viime vaan edellis sunnuntaina käytiin vähän shoppailemassa kun Tony välttämättä halusi ostaa mulle kunnon talvikengät. Sorruin itselleni ostamaan mammafarkut ja yhden mammatopin, alennuksesta tietty. Farkkuja oikeasti tarvitsin mutta toppi taas oli niin ihanan näköinen ja suht' halpa joten sekin tietty lähti mukaan.

Farkut
(HUOM! tuunattu ruokapöytä)

Toppi + sairauslomalainen

Kengistä en nyt jaksanut ottaa kuvaa, alkoi laiskottaa kaivaa niitä tuolta kaapista.

-Tia

ps. Yritän, yritän kovasti muistaa/keretä/jaksaa useammin tänne vähän tuoreempien kuvien ja kuulumisten kera.

Tia ♥ Tony osa 1

Ollaan Tonyn kanssa oltu yli kuusi vuotta yhdessä, kohta viisi vuotta kihloissa ja kohta vuoden naimisissa.

Ajattelin nyt ihan huvin vuoksi kertoa meidän kahden tarinan. Täytyy varmaankin jakaa muutamaan osaan mutta mikäs siinä.

Tavattiin 02.08.2006, Hollolan mökillä. Mun serkku oli pyytänyt silloisen poikaystävänsä käymään siellä moikkaamassa kun me oltiin siellä viikko tai kaksi viettämässä kesälomaa. Serkun poikakaveri otti sitten kaverinsa mukaan joka oli Tonyn pikkuveli, ja Tonyn pikkuveli kysyi jos Tonykin lähtisi heidän kanssa reissuun.

Jossain vaiheessa iltaa Tony istuskeli yksinään pihalla ja mä päätin kohteliaasti mennä juttelemaan, siitä se siis oikeastaan lähti. Tony veli kyllä yritti saada mua samaan sänkyyn sen kanssa mutta mua ei kiinnostanut. Menin sitten huonovointisena nukkumaan ja Tony kysyi kohteliaasti että saako tulla mun viereen, ja saako hänkin vähän peittoa. Seuraavana päivänä poikien piti lähteä, ja olin ihan varma että tää oli tässä, ei Tony kuitenkaan pidä yhteyttä tai mitään. Olinpahan väärässä.

Tää kuva on kyseiseltä reissulta

Viikko ensi tapaamisen jälkeen Tony tuli hakemaan mua kotoota prätkällä ja mentiin Tonyn kaverin luokse viettämään iltaa. Olttiin kävelemässä rappuja pitkin ylös Tonyn kaverille kun Tony kysyi multa "Ootko sä mun tyttöystävä" Ja tällä tiellä ollaan edelleen.

Kummipojan ristiäiset

Ei meillä alku kyllä mitään ruusuilla tanssimista ollut, Tony oli vähän oman tien kulkia ja saattoi viikoksikin unohtaa mut kokonaan. Yhtenä iltana sain tarpeeksi Tonyn "viikkoviihteelläenkäilmoittelesullemitään"-jutuista, pakkasin kaikki kamat mitä Tony oli jättänyt mun luokse ja pyöräilin hillitöntä vauhtia Keravalta Tuusulaan Tonyn luokse ja sanoin "se on nyt tässä". Tonyllä oli tietenkin bileet menossa siellä ja tupa täynnä kavereita, mutta saatiin asiat sovittua siinä häslingin keskellä ja kaikki oli taas hyvin.

Pikku hiljaa aloin hivuttaa tavaroitani Tonyn nurkkiin ja olin useammin yötä Tonyn vieressä kuin kotona. (Sen voin sanoa että äiti tykkäsi hyvää, oli mulla ikää se 16v)

2007 asuin periaatteessa Tonyn luona, kirjoilla en vielä tässä vaiheessa siellä ollut. Tony kävi koulussa ja töissä, mä kävin töissä aina kun niitä oli. Tony saattoi olla viikon pois koululeirillä ja minä olin kotona ihmettelemässä. Tony alkoi pikku hiljaa "rauhoittumaan", ja tottumaan ajatukseen että sillä oli tyttöystävä. En tosissaan väitä että mussa ei mitään vikaa olisi, olen hyvin vaikea ihminen, ja läheiset aina välillä joutuu mun tempauksia kestämään.

Vuoden alussa Tony lähti Thaimaaha ja minä mummin luo Espanjaan. Oltiin yli kaksi viikkoa erossa joka tuntui maailman lopulta silloin.

Jälleen näkeminen oli ihana ja elämä jatkui normaalisti eteenpäin. Kesällä Tony taas otti ja lähti, mä jäin töihin. Tony kävi Nurmeksessa sukuloimassa, mutta saatiin me siitäkin riita aikaiseksi kun mun piti jäädä töihin. Siitäkin selvittiin.

Tonyn ollessa reissullaan tein raskaustestin, joka näytti negatiivistä, vaikka olin 100 varma että nyt oltaisiin pieniin päin. Istuin töissä toimiston lattialla ja laitoin Tonylle viestin "1+1=2"

Tony tuli reissultaan ja menkat oli edelleen hukassa, tein uuden testin. Todella haalean vaalea haamuviiva tuli testi puikkoon enkä ollut uskoa silmiäni. En tiennyt miten päin olisin ollut. Olin juuri täyttänyt 17v.

Tony ei tiennyt mitä halusi. Sanoi vain "ettei ole valmis isäksi", loppuen lopuksi tultiin siihen tulokseen että lapsi jää. Ja nyt meillä on pieni 4v. Bella tyttönen.

Jatkuu...

-Tia

Saikkuilua

Onpahan tylsää. Tää on kolmas päivä saikulla märkäruven takia ja ei näytä parantuneen ollenkaan. Nyt pähkäilen uskallanko mennä töihin huomenna vai en.

 Tää on kolmas kerta lyhyen ajan sisällä kun mulla on tää, ja alkaa näyttää siltä ettei antibiootit auta. Olishan se kiva olla toimistossa töissä, ei tarvitsisi jäädä tälläsen takia pois. Asiakaspalvelija mikä asiakaspalvelija. Pöh.

Olisihan mulla tietty tekemistä kotona, pitäisi siivota. Yäk. Ei yhtään huvita. Pitäisi lukea yhteen kokeeseen, ei huvita. Yritin Tonylle puhua jos olisin sen appari tänään mutta ei se oikein inspiroitunut siitä, sano vaan että siivoa. Mikä tylsimys.

Jatkan mun tylsistelyä täällä, enkä piinaa teitä sillä!

- Tia

PS. Löysin sen ulkoisen kovalevyn ja sieltä kätköistä löysin Danan vauvakuvia.

Ensimmäinen kolmannes

Voisin muutaman jutun kertoa alku raskaudesta.

Tein positiivisen raskaustestin 02.08.2012, lähetin sekavin tuntein kuvaviestin vauvan tulevalle kummitädille Mapulle. Sen jälkeen alkoi ihmettely ja kysymyksiä vilisi päässä. Mitäs nyt? Miten käy uuden työpaikan kanssa, saanko jatkaa koeajan jälkeen? Miten kaikki sukulaiset suhtautuu toiseen lapseen? Miten Bella suhtautuu vauvaan? Oliko tää nyt kuitenkaan oikea aika? Miten me mahdutaan tänne?

Luulen että Tonyllä pyöri ihan samanlaiset kysymykset päässä.

Vaikka oltiin Tonyn kanssa sovittu että tulee jos on tullakseen mutta kuitenkin vauvan tulo tuli ihan totaalisena yllätyksenä. Miten voi heti tärpätä? Mutta tässä sitä ollaan. Aivan ihanaa kun saadaan toinen lapsi. <3 

Mä varmaan "sulatin" ennemmin tämän asian kuin Tony. Mutta nyt ollaan ihan samoilla viivoilla, lapsi tulee ja sillä sipuli, se on hyvä asia. Tuleehan näille lapsukaisille 5 vuotta ikäeroa.

Mä en ole oksennellut tai mitään mutta sellaista pientä pahaa oloa on kyllä ollut ja ruoka on todella vastenmielinen asia. Jos vaan olisin voinut olla syömättä, niin varmasti olisin ollut syömättä. Sen johdosta paino on pudonnut 4kg.  Muuten olen voinut suht' hyvin. Välillä on mahaa kipristellyt, mutta ei sen kummempaa.

Jouduin jäämään töistä sairauslomalle selkäsärkyjen takia. Nyt maanantaina aloitan uudessa työpaikassa työt ja toivon että selkäsäryt pysyisivät pois niin kauan kuin olen töissä. Niin ainahan sitä saa toivoa.

Ultrassa käytiin 17.09.2012 ja sieltä löytyi yksi pieni matkustaja jolla oli kaikki hyvin. Oli nuorempi kuin kierron mukaan laskettu, mutta sen jo tiesin. Laskettu aika siirtyi siis 5 päivää eli 6.4.

Haalea plussa mutta plussa kuitenkin

Salamatkustajan kuvat komeilee jääkaapin ovessa

-Tia & vauva 14+3

Viikonloppu mökillä

Perjantaina tosissaan otettiin ja lähdettiin mökille viettämään todella rauhallista viikonloppua. Mappu oli meidän mukana pitämässä meille seuraa.

 Uusi sauna oli vihdoin ja viimein valmistunut kokonaan ja kaikki toimii niin kuin pitääkin. Tonykin pääsi kokeilemaan uutta saunaa, mä olen siellä kerinnyt muutamat löylyt jo aikaisemmin ottamaan, mutta silloin se ei ollut vielä täysin valmis.

Perjantaina Mapun kanssa valvottiin ja mä nauroin kippurassa kun Mappu kertoi koirastaan joka rakastaa loikkia puskissa. Taisi olla hieman väsymystä ilmassa.

Lauantaina löhöiltiin pitkälle päivään ennen kuin päästiin lenkille mistä oltiin sovittu. Bellukka jaksoi hienosti kävellä tosi pitkän matkan vaikka välillä pitikin jäädä keskelle tietä istumaan ja kiukuttelemaan.

Mappu piti mulle jonkun ihme selkäjumpan siellä, jonka pitäisi auttaa raskaana olevan selkäsärkyihin.

Sunnuntaina sitten vaan löhöiltiin lisää, ihmeteltiin ja siivoiltiin. Lähdettiin vasta joskus kolmen jälkeen, kun ei vaan olisi huvittanut lähteä ollenkaan.

Ja yllätys yllätys, kamera oli kyllä mukana mutta laukussa se oli ja pysyi, elikkä kuvia ei ole koko viikonlopulta kuin muutama ja nekin on Tonyn puhelimessa.

-Tia

Hässäkkää

Nyt on taas ollut hässäkkää, sunnuntaina kotiuduttiin äidin luota ja maanantaina aloitin uudet työt ja voi että kun on paikat kipeät. Päivät kun menee juosten joka paikaa varvistelemaan ja kyykkimään. Kyllä tää tästä kunhan taas pääsee rutiiniin.

Viikonloppu meni ihan kivasti, katottiin leffoja ja oltiin ulkona. Ja tietenkin unohdettiin taas hirveä määrä tavaroita äidille. Tänään haettiin tavarat, mutta nyt huomasin että kameran piuha jäi sinne vielä joten kuvia lauantailta en voi laittaa.

Vaikka mussutin viikonlopun aikana vaikka kuinka paljon kaikkea niin paino oli tippunut 1,5kg, eli siis yhteensä raskauden alusta -5,5kg. Oksennellut en ole, en tiiä onko tällä kamalalla stressillä jotain vaikutusta asiaan. Vähän huolettaa, mutta eiköhän kaikki ole kunnossa. Tänään en vaan uskaltanut edes käydä vaa'alla, ja olen aika satavarma että paino tippuu lisää kun aloitin niin fyysisen työn. Toivottavasti neuvolassa ei tule nenille.

Kuvat on vanhoja, koittakaa kestää! :D

-Tia