perjantai 27. syyskuuta 2013

Joacim 5kk kuulumiset

16.9 käytiin neuvolassa. Joksu kasvaa hienosti ja osaa jo todella paljon. Pituutta kasvaa todella tasaisesti, noin 3cm kuukaudessa, paino on noussut mutta pieni notkahdus alaspäin on tapahtunut ukkelin liikkumisen vuoksi, joka on aivan normaalia.
Rokotukset siirrettiin seuraavalle viikolle, koska olimme menossa Baby Box-tutkimukseen. Kuulumiset sieltä voi lukea täältä.


Rokotusajassakin kävi pieni moka, koska olimme menossa heti seuraavana päivänä käymään lastenklinikalla.
Rokotukset meni hyvin, ensin annettiin suunkautta annettava rotarokote, joka oli onneksi viimeinen. Sen jälkeen pistettiin molempiin reisiin, ensimmäinen pistos meni hyvin, pieni mielipide piti tietenkin sanoa mutta yhtä nopeasti loppui ölinä kuin oli alkanut. Toinen olikin se ilkeämpi rokote, mutta onneksi ei siitäkään ihan hirveää huutokonserttia tullut, nopeasti tutti suuhun ja poika oli tyytyväinen. Samaisella reissulla Joacim näytti taitojaan neuvolatädille, konttausasennon, punnertamisasennon, yritti jopa nousta hoitosänkyä vasten polvilleen, mutta piru kun lattia oli niin liukas. Tyydyttiin sitten vetämään itseä eteenpäin vivusta joka nostaa hoitosänkyä ylöspäin. Kyllä pikkumiehellä voimaa löytyy.


Joacim ei edelleenkään ryömi eteenpäin vaan pakittaa hienosti ja pyörii napansa ympäri. Uusimmat osaamiset taitaa olla konttausasentoon nousu ja siinä "nytkyttely" ja punnerrusasento. Taitaa meiltä jäädä ryömiminen välistä ja aletaan konttaamaan suoraan. Isabel oppi ryömimään 4kk iässä ja konttaamaan 6kk iässä.
Istuminen on superkivaa ja saatiin lupa istuttaa syöttötuoliin jossa on kunnon pehmusteet. Harmi vain ettei meillä ole vielä koko syöttötuolia. Haaveilen TripTrapista mutta hinta on vähän turhan suolainen, käytettynäkin olen katsonut mutta kaikki näyttäisi olevan sen verran korjausta vailla.


Nukkuminen on ollut hyvin vaihtelevaa öisin, johtunee varmasti uusista taidoista tai hampaiden tulosta. Illalla Joacim menee edelleen nukkumaan viimeistään klo 20.00 ja nukkuu joko aamuun asti ja herää 6.30 tai sitten herää viideltä, joskus riittää tutti joskus vaaditaan maitoa. Jos on syönyt viiden aikaa aamulla nukkuu herra jopa puoli yhdeksään, jos ei ole syönyt niin herätys on viimeistään kello 7.00. Päiväunille menee 2-3h hereillä olon jälkeen ja nukkuu noin tunnin. muuten Joacim nukkuu silloin kuin väsyttää, joko pidemmän pätkän tai sitten vaan "powernapit".


Joacim syö edelleen hyvin, nyt maistellaan (lue: syödään) liharuokia aamupäivällä ja illemmalla syödään pelkkää kasvista. Olen itse alkanut tekemään soseita ja ne uppoavat yhtä hyvin kuin kaupan soseet. Aamupäivällä menee vähän vajaa pieni pilttipurkillinen ja päälle vielä jälkkäriksi hedelmä-/marjasosetta, ruokajuomaksi tarkolla on vettä mukista tai nokkamukista. Illemmalla menee reilu puolikas pieni pilttipurki kasvissosetta ja tietenkin juomana vettä.  Korviketta menee päivän mittaan noin 600-700ml mukaan lukien 200ml velliä, eli maito määrä on pienentynyt soseiden aloittamisen myötä 400ml/vrk, joka on mielestäni paljon mutta neuvolassa ja sairaalassa sanoivat, että maitoa menee riittävästi. Velliä ei enää anneta iltaisin ollenkaan, ainoastaan "aamupalana".


Sitten vielä ne mitat. Suluissa 4kk mitat

Paino: 7545g (7195g)
Pituus: 67cm (64,2cm)
Pipo: 45,6cm

"Reipas poika. Kääntyilee. Vatsamakuulla kämmennojassa. Työntää itseään taaksepäin. Seuraa lelua vaaka- ja pystysuorassa.Hyvin kasvaa ja kehittyy. Äm-korvikkeen lisäksi kiinteitämaistellut."


-Tia

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Iho- ja allergiasairaala

Huh, onneksi se on ohi!
Lähdettiin kotoa kello 7 aamulla ja onneksi oltiin ajoissa perillä. Tajuttiin vasta sairaalan pihassa, ettei meillä ole yhtään kolikkoa ja kortti ei käynyt pysäköintimaksuautomaattiin. Suhattiin nopeasti Alepaan nostamaan muutama euro rahaa, että saatiin maksettua pysäköintimaksu. Tietenkin myöhästyttiin muutama minuutti. Onneksi se ei haitannut, eikä kukaan sitä huomannut.


Ensin meillä oli hoitajan haastattelu, mukava nuori mieshoitaja tuli höpöttelemään ja kyselemään Joacimin voinnista käytävälle. Mittoja ei otettu, kun maanantaina olimme käyneet neuvolassa. Sen jälkeen pääsimme lääkärin luokse, joka myös oli todella mukava naislääkäri. Lääkärin kanssa keskusteltiin ensin ihan perus asioita, miten meillä on mennyt, miten poika on kehittynyt ja mikä on vointi ollut. Lääkäri myös tutki Joacimin, katsoi korvat, kuunteli keuhkot ym. ennen kuin kertoi mitä meidän päivä piti sisällään ja kuinka Baby Box-tutkimus tehdään.


Lääkärin jälkeen pääsimme "nukutushuoneeseen", leikimme ja höpöttelimme Joksun kanssa sen aikaa, kun odottelimme hoitajaa antamaan nukutuslääkkeen. Voi Joacim pientä, kuinka se lääke oli hänestä kamalaa, niin pahan makuista. Itkujen ja yökkäysten jälkeen saatiin pojalle annettua lääke, jonka jälkeen Joacimille yritettiin keksiä muuta ajateltavaa, että lääke pysyisi sisällä eikä lentäisi oksennuksen mukana ulos. Hoitaja kertoi, että menee noin puoli tuntia ja poika nukahtaa, menee ihan veltoksi, kun nukkuu niin sikeää unta. Leikittiin ja syliteltiin sen aikaa ja ihan yht' äkkiä poika nukahti syliini. Pienen tunnekuohun jälkeen laskin nukkuvan pienokaisen sänkyyn ja jäimme odottamaan hoitajaa.


Hoitaja tuli hakemaan poikaa hetkeä myöhemmin ja näytti minne Joacim oli viety. Olin pyöritellyt kauhukuvia päässäni monta viikkoa etukäteen siitä minkälainen vekotin se boxi olisi, mutta en ollut osannut kuvitella ihan tuollaista. Boxin pohja oli pehmustettu pyyhkein ja pään molemmille puolille tuli rullatut pyyhkeet. Kasvoille laitettiin uloshengitystä mittaava maski ja rinnanpäälle jonkinlainen liivi. Jos rehellisesti saan sanoa, niin mielestäni boxi muistutti pientä läpinäkyvää ruumisarkkua, jonka kansi avautui jalkopäästä eikä sivusta. Hoitaja kehotti meitä menemään tutkimuksen ajaksi (n. 30min) kahville. Käpsittiin Tonyn kanssa kahvioon kahville ja söimme jopa yhden pullan puoliksi, kun en taaskaan ollut syönyt aamupalaa.

Meitä oli vastassa hyvin iloinen ja touhukas, mutta väsynyt vauva, joka nukahti vaunuihin hetken höpöttelyn ja silittelyn jälkeen. Joacim oli herännyt vähän ennenaikaisesti, mutta lääkäri vakuutti että oli saanut kaikki tarpeelliset kokeet tehtyä. Hetken aikaa odotimme hoitajaa, joka ohjasi meidät prick-testeihin ja verikokeisiin.


Ensin menimme allergiatesteihin ja odottelimme aika kauan. Joksulla oli vauhti päällä ja poika oli todella hyvällä tuulella, vaikka nälkäkin alkoi olla. Syliin ottaessa heilui kun heinämies, ilmeisesti nukutusaine vaikutti vielä sen verran. Vihdoin pääsimme huoneeseen missä testit otettiin ja Joacim pärjäsi hienosti. Muutaman kerran piti kuitenkin vähän inahtaa, ihan muodon vuoksi. Testien jälkeen odottelimme 15 minuuttia tuloksia. Päätettiin Tonyn kanssa, että tässä välissä olisi pojan hyvä syödä. Juuri kun poika oli saanut syödyksi, pääsimme takaisin toimenpidehuoneeseen, jossa luettiin testien tulokset. Kaikki näytti negatiivista ja paperille saatiin kaunis rivi pelkkiä nollia. Pojalla ei siis allergioita löytynyt, mikä helpotus.



Prick-testien jälkeen lampsittiin verikokeisiin, jossa taas saimme odotella. Ilmeisesti satuttiin juuri lounasaikaan.


Verikokeen ottaja oli hieman kokematon ja myönsi sen myös. Pientä ärsytystä sai myös minussa aikaan toteamalla "Kyllä sitä rohkeutta täytyy jo alkaa harjoittelemaan", kun mietin hetken pystynkö itse pitämään Joacimin kädestä kiinni vai en. Teki mieli sanoa että "eiköhän tätä rohkeutta ole yritetty kerätä jo 5 ja puoli vuotta, mutta mitäs sitten, kun meinasin tipahtaa toimenpidenhuoneen lattialle, kun omalle lapselle ommeltiin tikkejä otsaan", mutta tietenkin kilttinä tyttönä nielaisin sanani ja istuin penkille pitämään pojan kättä paikallaan. Hoitaja ei kuitenkaan löytänyt oikeaa kohtaa mistä ottaa verta, Joacimia siis pistettiin turhaan kerran. Hoitaja pyysi sen jälkeen meitä odottelemaan toista hoitajaa ottamaan verikokeet. Verikokeet saatiin otettua, eikä minun tarvinnut pitää kiinni vaan toimin Joacimin viihdyttäjänä.



Verikokeiden jälkeen mentiin takaisin lastenosastolle, jossa lääkäri kertoi meille Baby box-tutkimuksen tulokset ja näytti joitakin ihme köykeröitä paperilta. Tuomio saatiin, MEILLÄ ON HYVÄ KEUHKOINEN VAUVA, saatiin siis tällä erää terveen pojan paperit. Lääkäri sanoi, että hengitysvaikeudet todennäköisesti johtuu ahtaista ylähengitysteistä ja puhui jostain rustosta kurkunpäässä, mitä joillakin vauvoilla voi olla. Verikoetuloksia ja kakkatestintuloksia odotellaan vielä ja 25.9 meillä on lastenklinikalla vielä käynti.

-Tia

tiistai 17. syyskuuta 2013

Kääk

Pikaiset kuulumiset.

Tällä hetkellä ollaan menossa viemään Bellaa mökille mummin luokse koska huomenna Joacimilla on (vihdoin) Baby box tutkimus. Huomenna tulee olemaan pitkä päivä, ja varmasti hyvin raskas. Startataan aamulla ennen seitsemään iho- ja allergiasairaalaa kohti, ilmoittautumassa kun pitää olla jo 7.45. Tulen kertomaan kuulumiset sairaala käynnistä kunhan kerkiän, joten pysykää linjoilla.

Mukavaa tiistai-illan jatkoa kaikille!





-Tia

maanantai 16. syyskuuta 2013

Käsitiskiä

Kaiken tämän hässäkän keskellä, meidän sunnuntain ratoksi päätti tiskikoneen vedenottoletku sanoa sopimuksensa irti. Ja tietenkin tiskikone oli ääriän myöten täynnä likaisia astioita. Meinasi itku päästä kun joutuu kerralla tiskaamaan niin suuren määrän käsitiskiä. Pahimman järkytyksen jälkeen aloin miettimään miten ihmeessä saan sellainen määrän tiskiä tiskattua meidän tiskialtaassa jossa ei mahdu tiskaamaan kunnolla edes meidän paistinpannuja.


Aikani pohdittuani muistin että meillä on matala vati jossa voisi tiskata. No seuraava mietinnän aihe oli että missä ihmeessä mä siinä vadissa tiskaan, keittiön lattialla? Lopulta päädyin tällaiseen ratkaisuun


Eipähän haittaa vaikka tiskivettä roiskuisi ympäriinsä ja helppo vaihtaa tiskivettä, vitsi mä olen fiksu. :D Tiskien huuhtelun tein kuitenkin keittiössä jossa astioiden kuivumaan laittaminen on helpompaa.



Istuin Bellan vessajakkaran päällä ja tiskasin kiltisti, tosin osissa kun piti juosta neitiä viemään voikkaan ja oltiin sovittu että mennään äidillä käymään. Olin suunnitellut että voisin käyttää hyväkseni sunnuntai-illan kun Tony on töissä ja alkaa lukemaan Englanninkokeeseen lasten mentyä nukkumaan, no tiskikone oli eri mieltä ja passitti mut tekemään jotain ihan muuta.

Perjantaita odotellessa, silloin päästään ostamaan uutta letkua. Peukut pystyyn että löytyy oikeanlainen letku, muuten tulee yhden letkun rikki meneminen kalliiksi.

-Tia

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

lauantai 14. syyskuuta 2013

perjantai 13. syyskuuta 2013

Kirkko piparkakkutalo

Yritän viimeistään ensiviikon alussa kertoilla tuoreita kuulumisia kun meillä on täällä ollut aikamoista hässäkkää.

Oli vielä Kiteen reissulta tekemättä yksi postaus, mutta tässä se nyt on. Kiteen reissulla käytiin katsomassa yksi Kiteen nähtävyyksistä juhlien ohella. Oli aivan ihana ja todella lämmin päivä käpsytellä kurkistamaan miltä näyttää Ekumeeninen lastenkirkko. Kiteeläinen Herra oli päiviensä ratoksi alkanut vähän askartelemaan ja rakensi "piparkakkutalon" ja juurikin tuon lastenkirkon samalla tyylillä. En nyt saa päähäni Herran nimeä enkä osaa neuvoa miten kyseistä paikkaa pääsisi katsomaan (pikaisella googletuksellakaan ei löytynyt kyseistä paikkaa).









Kirkossa istuttiin kuin sillit purkissa ja kuunneltiin vuoden X kastetilaisuutta. Kirkko oli oikein pieni ja sievä, ja ulkoa näytti aivan piparkakkutalolta kuin myös viereinen asuinrakennus?



-Tia

Unia


Kauniita unia kaikille!

-Tia

torstai 12. syyskuuta 2013

Sirkusmarkkinat

Sunnuntaina käytiin Keravan Sirkusmarkkinoilla. 








Isabel halusi kokeilla narunvetoa ja sai saippuakuplia. Aika tyyriiksi tuli saippuakuplat kun narunveto maksoi 3,5e.




Monilla markkinoilla olen ihaillut The British Fudge Company:n kojua, kaikki näyttää niin herkulliselta, en vain ole toffeen syöjä, joten ei ole tullut ostettua aikaisemmin. Tällä kertaa kuitenkin ostettiin Tonylle toffeeta ja jopa minäkin suostuin maistamaan muutaman palasen.


Joacim sai hienon apinapipon, pipon hinta 10e



Joka kerta markkinoilta on pakko ostaa donitseja, on vaan niin herkkuja, NAM. Maistuu ihan erilaisilta kuin kaupasta valmiiksi muovirasioihin pakatut donitsit.


Markkinat oli tällä kertaa aika suppeat, mutta kyllä me aikaa saatiin kulumaan ihan kivasti. Harmittaa kovasti kun kun emme päässeet Kansainvälisille suurmarkkinoille, kaikki kehuvat edelleen niitä markkinoita. Valkosipulimarkkinatkin on jo kahtena vuotena peräkkäin jäänyt välistä, joten sovittiin Tonyn kanssa että ensi kesänä on pakko päästä, oli mikä oli.

-Tia