Karkulainen

Meidän pieni karkulainen Chica on vihdoin takaisin kotona! Tänään aamulla mulle soitettiin ja kysyttiin onko meiltä kadonnut musta kissa.

Melkein kolme viikkoa kateissa ollut kisu löytyi vajaan kilometrin päästä kotoa. Oli majaillut kiltin pariskunnan luona melkein koko ajan.

Chica on ihan hyvässä kunnossa, tietty on laihtunut jonkin verran mutta ei liikaa kuitenkaan. Turkki on huomattavasti paremassa kunnossa kuin lähtiessä.

Monta kertaa aloitin kirjoittamaan postausta Chican karkuteillä olemisesta ja siitä kuinka jo kerran kävimme katsomassa löytöeläintalossa yhtä kissaa, joka ei kuitenkaan ollut meidän, onneksi! Monta kertaa otin postauksen esille ja selailin kuvia, kirjoitin kyyneleet silmissä ja miettien missä meidän pikkuinen on. En saanut ikinä postausta valmiiksi, ehkä ihan hyvä niin.

"Chica-tyttö tuli meille alkukesästä 2010 siskonsa Lunan kanssa. Chica oli heti kuin minulle tehty kissa. Rakasti olla sylissä, nukkua peiton alla vieressäni ja keikkui aina olkapäällä kuin papukaija.

12.08 meidän toinen kissa otti totaaliset ritolat. Huomasin illalla että hei missäs toinen kisu on kun ei ole näkynyt.

Pyöräytettiin kämppä ymppäri, Tony juoksi rappukäytävän ja talonympäryksen eikä kissaa näy missään.

Joka päivä ollaan käyty lähi ympäristö tsekkaamassa mutta ei jälkeäkään meidän pienestä riiviöstä."  Enempää en pystynyt kirjoittamaan.

Dana ja Luna ottivat Chican hienosti vastaan eikä Chicakaan ollut moksiskaan vaikka yleensä tapansa mukaan aluksi mölisee. Alkuihmetyksistä on päästy jo ja nyt hakeutuu syliin ja jutustelee kuin ennenkin. 

Nyt on kisu kuitenkin turvallisesti kotona!

-Tia