Pientä hiljaiseloa on taas ollut, en vain ole saanut aikaiseksi mitään.
Yhtenä kappaleena ollaan edelleen, vaikka kovasti kaikki jo toivovat näkevänsä pienen salamatkustajan. Itse vaan haluan synnytyksen "pois alta" kun jossain määrin se pelottaa. Bellan kanssa kaikki meni hyvin, mutta nyt kuitenkin tietää mitä se on ja kuinka paljon se sattuu, niin jotenkin on pieni pelko kummittelemassa takaraivossa.
Samalla stressaan että millä sinne laitokselle pääsen kun auto on ajokiellossa. Tosin se on nyt korjattu, tuulilasin vaihtoa ja valojen laittoa vaille valmis katsastukseen. Ensi viikkoon se silti menee, kun tuulilasin vaihto on maanantaina.
Meillä oli Bellan kanssa neuvola, ensin neidillä ja sitten äidillä. Tarkemmat tiedot löytyy edelleen tuolta ylhäältä, sain juuri ne sinne päivitettyä.
Eilen sain kyllä juoksennella edes takasin joka suuntaan. Ensin käveltiin reippaina tyttöinä neuvolaan, neuvolan jälkeen käveltiin juna-asemalle ja hypättiin junaan, junalla muutama pysäkki ja kävely tarhalle. Bella jäi hienosti tarhaan synttäriherkkujen kanssa ja oli ihana kun saattoi mut ulkoportille kun lähdin.
Kävelin tarhalta bussipysäkille joka on siinä juna-aseman vieressä ja kiltisti odottelin bussia 15min, kunnes kyllästyin ja katsoin HSL:n nettisivuilta mikä mättää. Ja yllätys:
"Veolia Transport Vantaan bussit eivät aja keskiviikkona 3.4.
Vaikutukset tuntuvimpia Keski-Vantaalla"
Miksi juuri silloin kun mun pitäisi juosta joka paikkaan? Soitin Tonylle samalla kun lähdin kävelemään junalle päin ja tietenkin mätkätin sille ettei ollut kertonut asiasta. Onneksi Tony sattui juuri olemaan valmis töistä ja sanoi että voi tulla hakemaan mut ja että käydään samalla ruokakaupassa. Olin hyvin tyytyväinen ettei tarvinnut kävellä ylämäki-alamäki-ylämäki matkaa kotiin juna-asemalta.
Kotona kerkesin olemaan huikeat 40min kun taas piti juosta neuvolaan. Olen siis ilmottautunut sellaiseen äiti-vauva ryhmään siinä toivossa että voisin saada "lapsellisia" tuttuja täältä päin, mutta mutta, siitä lisää sitten myöhemmin.
Tony tuli mua neuvolalle vastaan ja lähdettiin käppäilemään juna-asemalle ja junalla taas muutama pysäkki ja käveltiin tarhalle. Tietenkin Tony valitsi hienon reitin joka oli pelkkää jäätä ja liukastelin hyvin hitaasti eteenpäin etten vain kaatuisi. Tarhasta Bella mukaan ja kävely taas juna-asemalle, neiti käveli suht' reippaasti junalle. Päästiin omalle pysäkille ja sitten alkoi tarpominen ylämäki-alamäki-ylämäki matkaa kotiin. Puolessa välissä alkoi Bellan reippaus hiipua, itsekin olin aivan loppu, selkää särki ja supistuksia tuli, pakko oli vain jaksaa tsempata Bellaa kävelemään. Käytiin matkalla kaupassa ostamassa "jälkipalaksi" jäätelöä kun niin hienosti Bella kuitenkin oli päivän kävelyt kävellyt.
Monelle varmasti ihan arkipäivää mutta näin 5 vuotta pelkästään autolla kulkeneelle on vähän haastavaa kun ei edes tiedä millä bussilla pääsisi minnekin. :D
Mutta siis, ne neuvola kuulumiset:
Bellalla meni neuvola oikein loistavasti. Teki kaikki tehtävät hienosti, kuuli kaikki piip-äänet ja näki oikein hyvin.
"Aurinkoinen, hyvin vuorovaikutukseen tuleva tyttö. Kertovaa puhetta on. Luku- ja värikäsitteet hallussa. Noudattaa annettuja ohjeita. Keskittyy hyvin tehtävien tekoon. Kehitys hyvää. Kasvaa pitkänä, sopusuhtaisena tyttönä"
Näin lukee neidin neuvolakortissa. Bella kasvaa pituutta +2 käyrällä, paino ja päänympärys on siinä keskellä 0 käyrällä.
 |
| Mökillä oli vissiin käynyt pääsiäiskukko? |
Oma neuvola oli tosissaan Bellan jälkeen, kaikki oli toisaalta ok, paino nyt vaan nousee hurjana. Kerroin kamalasta turvotuksesta, päänsärystä ja mahan kosketusarkuudeesta, ja tietenkin neuvolatäti pyysi mut uudelle käynnille heti perjantaiksi. Vaikka verenpaineet on tosi hyvät ja pissa aina puhdas, niin silti haluaa tarkastaa tilanteen ettei vain ole raskausmyrkytystä.
Eli siis perjantaina uudestaan jos en ole jakautunut vielä.
-Tia
