keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Operaatio perhepotretti

Saanko esitellä Perhe S!














Operaatio ei ollut ihan helpoimmasta päästä, ei onnistuttu saamaan yhdellä kertaa esittelemiskelpoista kuvaa. Kolmella eri kuvauskerralla saatiin ehkä kaksi ihan kelpo kuvaa aikaiseksi.
Joko minulla oli silmät kiinni, Tonyllä suu auki tai Bella muuten vaan pelleili tai mökötti, puhumattakaan Joksusta, toinen vaan hömötti koko ajan. Mihinhän se hymypoika oikein katosi? Niin ja koiratkin tietty olisi halunnut olla kuvassa mukana.

En olisi uskonut että perhekuvan ottaminen olisi ollut niin vaikeaa. Onneksi kuitenkin muutama kuva onnistui ja voidaan ne sitten teettää ihan paperikuviksi.

-Tia

A Beautiful Body haaste

Melkein kaikkialla olen törmännyt tähän haasteeseen joka on lähtöisin Mami Go Go:n blogista. Ajattelin haasteen nähtyäni että todella hienoa miten äidit uskaltaa lähteä tuollaiseen juttuun, mutta minusta ei pitänyt olla siihen, mutta jokin vaan takaraivossa huusi että "nyt kuule nainen, sun on uskallettava!" tässä sitä sitten ollaan ja olen ylpeä itsestäni että uskalsin ottaa haasteen vastaan!

Rehellisesti sanottuna en ole tyytyväinen omaan kehooni, en koskaan ole ollutkaan ja tuskin koskaan tulen olemaan. Ehkä tämän jälkeen voin olla sinut itseni kanssa ja hyväksyä vartaloni kaikkine jenkkakahvoineen ja makkaroineen!

That's me, nobody else!


Tässä olen minä, kahden ihanaisen lapsen äitinä, ensimmäisestä synnytyksestä on viisi vuotta ja toisesta vasta 3,5 kuukautta!
Esimmäisen raskauden aikana kerättynä +20kg ja sen laiduttuna, saman verran lihottuna ja toisen raskauden aikana laihduttu 7kg ja lihottu lopulta 5kg ja ne taas laihduttuna.
Esikoisen osotuksessa tuli arpia mahaan, reisiin ja tisseihin, mutta ne kerkesi hyvin vaalenemaan viiden vuoden aikana. Toisessa raskaudessa uusia arpia tuli muutamat, mutta nekin vain sen takia että Pikku-Ukolla oli masussa liian hyvät oltavat ja päätti syntyä 9 päivää lasketun ajan jälkeen. Arpia en häpeile vaan ne kannan ylpeydellä.
Nyt täytyy vaan opetella olemaan tyytyväinen siihen mitä on, onhan tuo löllykkämaha kuitenkín kasvattanut kaksi ihanaa lasta yhdeksän kuukautta sisällään! (poitsua jopa vähän yli)

-Tia

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Keilausta

Treffattiin lapsuudenystäväni Minnan kanssa eilen ja käytiin syömässä. Päätettiin sen jälkeen mennä keilaamaan, joten varasin netistä meille radan Flamingon Bowling Circuksesta. Paikan päälle kun saavuttiin ei varausta löytynyt mistään, onneksi tiskin toisella puolella oli hyvä asiakaspalvelija ja sanoi että jos varausta ei kerta löydy niin tehdään varaus. Saatin onneksi sama rata jonka olin varannut Joacimin vaunuja ajatellen ettei olla vaunujen kanssa kenekään tiellä.

Bella ei ollut ennen käynyt keilaamassa joten oli neidille uusi kokemus sekin ja tykkäsi todella paljon, voi siis mennnä uudelleenkin. Keilaaminen vaan tuppaa olemaan aika kallista puuhaa, onneksi Tonyllä oli virikeseteleitä niin meille ei jäänyt maksettavaksi kuin kengät.


 Neiti odottaan tylsistyneenä ruokaa


 Tonyllä alkaa jo vakiintua tuo 
"vedän sua nokkaan" ilme






 Jännittää että minne me ollaankaan menossa




 Tonspa elementissään


 Paikka oli hieno ja siellä on ilmeisesti aina hohtokeilaus, plussaa täytyy antaa siitä että vaikka kello olikin päälle seitsemän illalla ei musiikki pauhannut liian lujalla ja siellä oli aika rauhallista. Luulen että me pidettiin eniten älämölöä, kuten yleensäkkin olemme aika kovaäänistä porukkaa.


 Bella neuvoi jo ammattimaisesti minkä pallon äidin kannattaisi ottaa.


 Kuitenkin kuuntelematta "ammattilaisen" ohjeita ja
 ottamalla oman pallon sain ensimmäiseksi täyskaadon!


 Tonylle iski vissiinkin valinnan vaikeus


 Joksupoksu nukahti kiltisi mölystä huolimatta


 Isi ja Bella keilaa


 Olipas se pyörivä maapallo hassu juttu


 Minna odottelee omaa heittovuoroaan


 Ja minä tietenkin hävisin, yllätys yllätys. Tonyllä ja
 Bellalla huomattavasti paremmat pisteet kun Minnalla ja minulla


 Hassu savuverho, ensin ei 
Bella mienannut uskaltaa mennä verhon läpi 
mutta kun uskalti oli se superhauska juttu


Keilaaminen oli ihan SUPERIA!

-Tia

Äidillä

Torstaina mentiin äidille viettämään iltapäivää kun Tonyn piti roudata muutamat pöydät ja penkit sinne.
Me jäätiin lasten kanssa pihalle leikkimään kun isi kurvasi autolla hakemaan kamoja. Jopsukalla oli oikein hauskaa kun sai pihalla köllötellä viltin päällä, Bella taas sai mökötyskohtauksen mikä onneksi meni yhtä nopeasti ohi kuin oli alkanutkin.

Jotenkin tuntuu että Bellan uhmis tuli ihan väärään aikaan, olisi ollut helpompaa jos se olisi ollut ohi ennen kuin Joksu syntyi. Täytyy toivoa että tämä "maailma on ihan kakkapaikka" vaihe menee nopsasti pois. Onneksi Neidillä on myös niitä ihania päiviä jolloin on kivaa ja kuunnellaan vanhempia, eikä vedetä sitä kuuluisaa hernettä nenään joka käänteessä.




 Auringonkukkia odotellaan, toivottavasti kukat vaan kerkeäisi
puhkeamaan kukkaan
ennen juhlia.




Mitäs tuolta löytyy?


Hymypoika, aina tai ainakin melkein aina.


Marimekon ihanaiset pöksyt





 Bella mökötysvaihe päällä, mutta onneksi se saatiin suht' nopeasti pois
 kun mummi ompeli uuteen mekkoon napit ja Bella sai mekon heti kokeiluun.


 Hirvittävä hyvin hyvin suuri koppis tallusteli pihalla.


Isosisko ja sen pikkuveli, äidin rakkaat!


 Misukka, vanha daami 9v.


 Viekukkain, onneksi lapset ja elukat suhtautuvat toisiinsa niin hienosti.




 Hieno leidi uudessa mekossa, hienot leidithän aina näyttää kieltä?!



 Herra tyytyväisyys kun sai tuotua kaikki pöydät ja penkit perille asti,
ei ihan turha jätkä.



Hienostihan ne kaikki mahtui, ainakin melkein kokonaan.
Onneksi ei ollut pitkä matka kuljettaa tuollaista lastia.

-Tia

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Mustikkaa

Joacim sai maistaa yhden pienen lusikallisen mustikkasosetta tällä viikolla kun isosisko halusi mustikkapiltin itselleen välipalaksi kaupasta.
Juu olen kamala äiti kun annoin isosiskon antaa oman peukalonkynnen kokoisen annoksen 3,5kk vauvalle ja vielä mustikkaa. Mitenhän me olemme selvinneet hengissä kun olemme saaneet kiinteää ruokaa JO 3kk iässä?

Poitsu oli ihmeissään ja innoissaan jo siitä kun sitteri nostettiin pöydän päälle.


 Äiti, mitä sä teet?!


 Mitäs se sisko tunkee mun suuhun?




 Äiti auta, mitä se oli?


 Tää on ihan ihmeellistä mönjää.


Mutta, olihan se ihan hyvää!

Maistelun jälkeen Jopsukka otti ruokalapusta kiinni ja pyyhki itse suunsa, tästä en kerennyt kuvaa napsasemaan. Ei tietenkään tarkoituksella mutta kuitenkin, höpsö poika.

Joacim tykkäsi mustikka soseesta ja Bellalla oli hauskaa kun sai syöttää lusikallisen kiinteää ruokaa pikkuveljelleen. Joksu ei tämän maistelu elämyksen jälkeen kärsinyt masuvaivoista, eli oli oma iloinen itsensä.
Mutta kyllä me silti odotetaan vielä pari viikkoa ennen kuin aloitamma maistelemaan pottua, porkkanaa sun muita ihmeellisyyksiä.

-Tia