Olen kärsinyt univaikeuksista kohta kaksi vuotta. Välillä nukkunut hieman paremmin, mutta sitten taas palanut takaisin valvomaan.
Minun univaikeudet johtuvat todennäköisesti stressistä, loppuun palamisteta ja masennuksesta. Osa tämän hetken vaikeuksista voi myös johtua niistä, mutta luulen että lääkkeillä joita syön, on myös vaikutusta asiaan.
Univaikeudet ilmenevät minulla yö heräämisillä, nukahdan siis illalla todella hyvin. Unta riittää noin puoleen yöhön saakka, jonka jälkeen alkaa heräily tai valvominen, riippuen ihan onko huono yö vai hyvä yö.
Hyvä yö tarkoittaa sitä, että herään 2-3 kertaa, käyn korkeintaan kerran vessassa ja saan heti unen päästä kiinni, eikä unet ole ahdistavia, ainoastaa hölmöjä tai sekaisia. Unta silloin kertyy max 6h yössä.
Huono yö taas tarkoittaa sitä, että herään useamman kerran ja valvon noin pari tuntia kahden jälkeen yöllä tai herään neljän-viiden aikaan kokonaan ylös aamu toimiin. Pahimmillaan unet jää siis kolmeen-neljään tuntiin huonoina öinä.
En ole saanut apua unettomuuteen lääkkeistä enkä terapiasta. lääkkeistä en tykkää lainkaan, useat unta parantavat lääkkeet vaikuttaa vielä seuraavana aamuna, joten en missään nimessä voi syödä niitä, ainakaan työaamuina. Ajoittan tuntuu, että lääkkeet vaikuttaa koko päivään, jolloin pöhnä olo kestään iltaan saakka. Ei kiitos!
No miten olen pärjännyt univajeen kanssa? Väsyttää, väsyttää, väsyttää, mutta minkäs sille mahtaa? En ole vielä löytänyt yhtäkään asiaa, joka parantaisi yöunta. Olen kokeillut valvomista, olla nukkumatta päiväunia, ulkoillut, yrittänyt hengitys- ja rentoutumisharjoituksia, kuunnellut rauhoittavaa musiikkia ja ASMR-videoita. Millään ei ole ollut vaikutusta, joten nukun silloin kun nukuttaa, ettei univajetta synny enempää. Eli todella usein päivisin nukun päiväunet, joskus jopa kahdet.
Olen usein puhunut eri lääkäreille tästä asiasta, mutta he vain kohauttavat olkapäitä, määrää erilaisia lääkkeitä tai selostaa omahoidon ja illan rauhoittumisen tärkeydestä. Pahoittelut sanon minä! Kokeiltu on, joten nyt mennään näin.
Tässä järjestelyssä ottaa eniten päähän se, että aika jonka nukun on pois meidän perheen yhteisestä ajasta. Välillä yritän väkisin pysyä hereillä päivällä, että voidaan viettää aikaa yhdessä, mutta lopputulos siinä on se, että joko nukahdan silti tai sitten ärsyynnyn joka ikisestä asiasta ja se ei taas ole kenestäkään kivaa.
Onko sinulla kokemuksia unettomuudesta?
-Tia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti