Tervetuloa uuden postaussarjan pariin. Tällä kertaa haluan käydä läpi hieman meidän perheen ruokailutottumuksia ja vähän sitä, kuinka niihin on päädytty.
Meillä lapset saavat aika usein päättää mitä syödään, kunhan se ei ole hamppari tai pizza osastoa. Toki joskus mennään niilläkin. Usein meillä lapset kuitenkin haluavat ihan perus kotiruokaa, kuten jauhelihakastiketta ja perunamuusia tai, vaikka kasvissosekeittoa. Nykyään tietenkin haastetta on tuonut Beltsin kasvisruokailu.
Meillä molemmat lapset on erilaisia syöjiä, vaikka ovatkin melko kaikkiruokaisia. Beltsi ei millään haluaisi syödä aamupalaa (minuun tullut), kun taas Joksu haluaisi syödä heti herättyään jotain (kuten isänsä). Ollaan monesti käyty molempien lasten kanssa kädenvääntöä asiasta aamupala. Beltsiä saa houkutella, lahjoa, "pakottaa" syömään edes jotain ennen kouluun lähtöä. Joksun kanssa ollaan taisteltu siitä, ettei sitä aamupalaa tarvitse kahdesti syödä. Joksu siis menee yleensä päiväkotiin vähän ennen kahdeksaa, joten aamupala on melkeinpä heti nenän edessä. Joskus kuitenkin olen antanut periksi ja poika on saanut aamulla syödä jugurtin, hedelmän tai vaikka näkkileivän ennen päiväkotiin lähtöä.
Ruoka-ajoista ollaan aina oltu melko tarkkoja, jo ihan vauvasta lähtien. Meillä molemmat lapset heräävät aikaisin, joten aamupala on pyritty syömään kahdeksan yhdenksän aikaa viikonloppuisin ja viikolla tietty hieman aikaisemmin. Lounas syödään noin puolilta päivin ja välipalaa lapset syövät yleensä kahden kolmen aikaa jos nälkä yllättää. Joskus siis välipala saattaa jäädä välistä. Päivällinen pyritään syömään aina yhdessä neljän ja viiden välissä. Haasteita päivälliseen tuottaa Beltsin harrastukset, joten tiistaina ja torstaina joudumme soveltamaan aikatauluja hieman. Yleensä tiistaisin keretään syömään ennen neidin treenejä, mutta torstaisin me muut syödään Beltsin treenien aikaan. Beltsi syö sitten jotain pientä ennen treenejä ja kunnon ruoan vasta treenien jälkeen.
Mistä sitten johtuu, että meillä on tarkka aikataulutus ruokien suhteen? Meillä molemmat lapset puputtaisi koko ajan jotain. Koko ajan käy jääkaapin ovi ja yritetään etsiä siltä jotain kivaa pientä syömistä. Varsinkin Joksu, hän on ihan vajaa vuoden ikäisestä asti tehtyt sitä, että pummaa ruokaa koko ajan. Siis oikeasti koko ajan. En pystynyt äitiyslomalla syömään muulloin kuin päiväuni aikaan.
Beltsille taas koko ajan syöminen on alkanut vasta pari vuotta sitten, mutta luulen, että harrastus ja liikunnan määrä muutenkin vaikuttaa asiaan ja tottakai otamme tämän huomioon. Beltsi voisi siis syödä vaikka kymmenen kertaa päivässä, mutta pyrimme hieman tätä rajoittamaan ja katsomaan, että ruoat on tarpeeksi ravintorikkaita ja monipuolisia, ettei se nälkä koko ajan yllätä.
Kuulostaa varmasti karulta meidän ruokailut ja syömisen "kieltämiset", mutta mielestäni ei ole terveellistä syödä miljoonaa kertaa päivässä jotain, kyse ei siis ole siitä, että pelkäisin lasteni lihomista. Kyllä meillä saa syödä jos nälkä tulee, mutta ruoka-ajoista pidetään kiinni. Hedelmä tai näkkileipä silloin tällöin ruoka-ajan ulkopuolella ei kaada meidän elämää, kunhan se ei ole jatkuvaa.
Onko muilla yhtä tarkat ruokailuajat?
-Tia
