Lelu räjähdys olohuoneessa

Ihan muutama päivä sitten juttelin äidin kanssa ja äiti naureskeli, kun Joacim ei millään halua istua, koska hänellä on niin kova kiire joka paikkaan. Se on totta se, nyt kuitenkin tilanne on hieman muuttunut. Joksu jaksaa istua lattialla (polvillaan) jos hän tutkii jotain. 

Joacimia on alkanut myös viimein kiinnostaan omat lelut. Poitsu jaksaa keskittyä omilla leluilla leikkimiseen jo uskomattoman pitkiä aikoja. Tässäkin on tietty yksi mutta, nimittäin poika ei viihdy yksin lelujensa kanssa, vaan tarvitsee äidin viereen lattialle istumaan. Joksu kyllä keksii kaiken näköistä tekemistä ilman lattialla istumista, mutta yleensä se tietää lisähommia äidille, koska edelleen pojan suosikkipuuhat on repiä kattilat ja kipot keittiön kaapista, ja jos vain löytää lehtiä tai muita papereita on niitä ihana maistella ja repiä pieneksi silpuksi.

Joacim on muutenkin ollut vähän hassupoika viime päivinä. Aina välillä leikkien lomassa on pakko päästä antamaan äidille hali ja hetken aikaa vaan istuskella sylissä. Joksu on ollut myös aivan super hyvällä tuulella ja höpötellyt ahkerasti. Mutta tuota syliin kiipeämis vimmaa en ymmärrä. Ihanaa ja suloistahan se on, mutta hassua.
Joksu harjoittelee myös taputtamista, muutamia kertoja poika on taputtanut hienosti, mutta eihän mulla se kamera silloin kädessä ole. Ne tilanteet vain menevät niin nopeasti ohi. No kohta varmasti saan hienot taputukset tallennettua muistoksi!

Joacim on myös alkanut "kiusata" Isabelia. Tiedän, että ei tahallaan "kiusaa", mutta neiti joka päivä "kantelee", useita kertoja. Aina sama laulu "Joacim repii hiuksista", "Joacim ottaa kädestä". Yksi ylitsepääsemättömän hauska luritus tuli muutama päivä takaperin "Joacim pamautti mua kaapin ovella päähän", voin myöntää, että nauroin, ei ehkä olisi saanut, mutta en vain voinut mitään. Yritin naurun lomasta tytölle selittää, että ei se Joacim tahallaan, ei se vielä ymmärrä. Lopulta neiti itsekkin nauroi.

-Tia