Annoin yöllä pojalle särkylääkettä, mutta kuume ei laskenut. Neljän aikaa poika alkoi kakomaan ja ennen kuin kerkesin kunnolla tajuta tilanteen Joacim oksensi sänkyyn. Tonyllä oli herätys viideltä töihin, mutta silti hän kiltisti putsasi oksennukset pois, sillä aikaa kun vaihdoin pojalle yökkärin.
Samointein kun Tony heräsi herätyskellon pirinään, valtasin puoli sänkyä ja sain nukuttua muutaman tunnin rauhassa.
Seuraavana päivänä Joacim oikeastaan nukkui, joi vettä, nukkui, yökki ruualle, nukkui, joi maitoa ja vielä vähän lisää nukkui.
Seuraava yö oli edellistä parempi, annoin särkylääkkeen heti illalla, eikö Joacim itkeskellyt muutamaa kertaa enempää. Aamulla oli vielä lämpöä ja poika edelleen väsynyt, mutta ei kuitenkaan yhtä väsynyt kuin edellisenä päivänä, jaksoi jopa hieman leikkiä. Kuumeilua kesti kolme päivää, ja edelleen poika on väsyneenpi ja itkuisempi kuin yleensä, vaikka muita oireita ei ole ja kuumeesta on jo viisi päivää.
Kipeänä jaksoi silti hymyillä vähäsen äidin sylissä
Tutin eksyttyä suuhun menivät silmätkin saman tien kiinni.
Potilaan oma pesä
Heti kun Joacim tervehtyi, herätti Isabel viime lauantaiaamuna kuudelta kertoen, että oli oksennus tullut. Ei auttanut muu, kuin nousta lämpimän peiton alta siivoamaan oksennuksia lattialta, sängystä, peitolta ja tytön yöpuvulta.
Siivouksen jälkeen annoin neidille ämpärin käteen ja komensin isin paikalle nukkumaan. Bellalle ei kovaa kuumetta noussut, vähän lämpöä vaan ja oksentaminen jäi yhteen kertaan. Neiti sai löllötellä koko päivän meidän sängyssä ja katsella My litle Ponyjä. Seuraavana päivänä neitokainen oli jo kunnossa, eikä kipeydestä tietoakaan, silti jäi voimisteluharkat välistä.
Toivottavasti tuo sama tauti ei muhun tai Tonyyn tartu.
Mikähän siinä on, että lapset oksentavat aina unilelujen päälle ja sitten harmittaa kun joutuu odottamaan, että unikaveri käy ensin pesukoneessa vähän pyörimässä?
-Tia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti